Maiju Lassilan koulu on kouluyhteisö, jossa opiskelevat peruskoulun pienryhmät ja peruskoulu
ala- ja yläluokkalaiset. Oppilaita Maiju Lassilan koulussa on noin 330 ja henkilökuntaa noin 50.
Kaikki viestintä ja tiedotus huoltajien kanssa hoidetaan Wilman kautta.
Luokat 1-6
Ilvonen Tuija 1A, 040 105 4168
Nenonen Leena 2A, 050 564 4255
Utriainen-Kananen Anne-Mari 3A, 040 105 4131
Könönen Sanna 3B, 040 104 4145
Jenna Pieviläinen 4A, 050 477 4852
Jukka Holttinen 4B
Piironen Outi 5A, 040 105 4140
Piiroinen Päivi 5B, 050 326 4171
Sorjonen Sanna 6A, 050 324 7804
Lindberg Ella 6B, 050 325 0586
Hurri Kimmo, resurssiopetus
Vahimaa Satu 1-3 er.opetus, 050 439 1984
Karhapää Meri 3-4 er.opetus, 040 105 4144
Virmajoki Riitta 5-6 er.opetus, 040 105 4147
Saukkonen Elisa, laaja-alainen er.opetus, 050 409 0145
Luokat 7-9
Elokivi Tomi ÄI, MU (lv. 9A), 050 359 4954
Heikkinen Teemu MA, FY, KE
Hopponen Anne, er.opetus, 040 105 4148
Huhtinen Virpi BI, GE
Huovinen Tarja KU, UE
Kabedeva Nina MAMU, VE, S2, 040 105 4141
Kihlström Sanni EN (lv.7B) 050 401 4143
Koljonen Simo LI, TN, resurssiopetus
Kurttila Kati, RU, EN
Lindberg Jessika SA, RU (lv. 8B)
Lindberg Ella TE
Mutanen Justus FY, KE
Nenonen Leena TE
Nurmi Maria KO, EN (lv. 9C) 050 503 9440
Pieviläinen Jenna TS, TE
Piiroinen Päivi TS
Piironen Outi UE
Purmonen Sami MA, UO (lv. 8A) 040 105 4139
Puumalainen Kaisa OP
Päivinen Karita LI, TE
Siltovuori Kaija ÄI (lv. 9B)
Talonen Risto HI, YH (lv. 7A) 050 560 8105
Timonen Saara laaja-alainen er.opetus
Turunen Mikko MA, FY, KE
Koulunkäynninohjaajat
Hiltunen Minna, apip-vastaava 040 105 41633
Kiviranta Anitta
Laatikainen Seija
Multanen Piia
Niemi Minna
Novikova Valentina
Väänänen Vuokko
Torni Seija
Rummukainen Ulla
Koululiikuttaja
Aleksi Matikainen 050 4071499
Laitoshuoltajat 040 433 1712
Keittiö 040 105 4071
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.
Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Oppilaille kerrotaan kunkin oppiaineen tavoitteet, jotka toimivat arvioinnin kohteena. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.
Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Suurin osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä oppimista ja työskentelyä, sekä antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille.
Ennen syyslomaa yläkoulun oppilaat laativat työskentelyn itsearvioinnin jokaisesta
oppiaineesta. Syyslukukauden päätteeksi vuosiluokkien 1.–6. oppilaiden kanssa
käydään arviointikeskustelut, jossa keskustellaan opintojen edistymisestä,
työskentelystä ja käyttäytymisestä yhdessä huoltajan kanssa. Vuosiluokkien 7.–9.
oppilaat saavat välitodistuksen.
Lukuvuoden päätteeksi jokaiselle oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, lukuun
ottamatta yhdeksättä luokkaa. Heille annetaan päättötodistus.
Opettaja havainnoi työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimista koko oppimisprosessin ajan tuotosten arvioinnin rinnalla. Opetussuunnitelmassa olevat arviointikriteerit on laadittu päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Valtakunnalliset päättöarvioinninkriteerit määrittelevät arvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavan osaamisen.
Perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa. Opetussuunnitelmassa olevat oppimisen ja koulunkäynnin tukea käsittelevät luvut on uudistettu kokonaan.
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukena ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja ryhmätukimuotojen ollessa riittämättömiä oppilaskohtaisia tukitoimia. (Perusopetuslaki 20 §).
Oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, suunnitelmallista ja tarvittaessa tuen tarpeen mukaan muuttuvaa.
Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyitä. Näitä ovat opettajan antaman yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja tarjotaan suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan osana koulun perustoimintaa.
Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja perusopetuslain 31§:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.
Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.
Oppilaan oppimäärän rajaaminen tulee kysymykseen vasta silloin, kun oppilas ei yllä mainituista tukitoimista huolimatta saavuta välttävää (5) arvosanaa. Jos oppimäärää rajataan, niin päättötodistukseen merkitään arvosanaksi 5*.
Uusi laki astuu voimaan 1.8.2025 ja sillä on vuoden siirtymäaika. Jos 1.-8.-luokan oppilaalla on tehostetun tai erityisen tuen päätöksiä, saatetaan päätökset uuden lain mukaisiksi 1.8.2026 mennessä. Yhdeksännen luokan oppilaiden osalta sovelletaan vanhenevaa lakia.
Poissaolojen seuranta
Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. (Perusopetuslaki 26§).
Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. (Perusopetuslaki 9§).
Poissaolot, joiden syy selvillä (selvitetty poissaolo)
- Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan sairauspoissaolosta luokanopettajalle tai -valvojalle ensimmäisen poissaolopäivän aikana. Mikäli sairaus pitkittyy, on huoltajan ilmoitettava sairauden jatkumisesta.
- Luokanvalvoja seuraa oppilaan poissaoloja. Anottuja lomia ei lasketa poissaoloseurannassa. Poissaolojen seurannassa ovat käytössä seuraavat toimenpiteet:
- 50 tuntia: koulupoissaolokeskustelu luokanopettajan/-valvojan pitämänä. Luokanvalvoja on yhteydessä kotiin ja kirjaa keskustelun Wilmaan.
- 75 tuntia: monialainen yksilökohtainen oppilashuollon palaveri. Kuraattori on yhteydessä kotiin ja tekee kirjauksen Wilmaan.
- 100 tuntia: kuraattori, luokanvalvoja ja rehtori arvioivat huoli-ilmoituksen tarpeellisuuden. Rehtori tekee ilmoituksen tarvittaessa.
- Wilmarobotti lähettää automaattisesti tiedon poissaolorajojen ylityksestä.
- Luvan poistua koulusta kesken päivän antaa luokanvalvoja tai terveydenhoitaja. Näiden poissaollessa rehtori, apulaisrehtori tai sihteeri.
Poissaolot, joiden syy ei selvillä/muu huolestuttava poissaolo (luvaton poissaolo)
Poissaolot, joiden syytä ei ole ilmoitettu, ovat luvattomia poissaoloja. Huoltajan tulee selvittää ilmoittamattomat poissaolot luokanvalvojalle saman päivän aikana, jolloin merkintä on tullut. Luvattomat poissaolot korvataan kasvatuskeskustelulla/jälki-istunnolla. Luvattomista poissaoloista ja jatkotoimista sovitaan moniammatillisesti.
Oppilaille myönnettävät luvat poissaoloon koulusta
Luokanvalvoja voi myöntää oppilaalla hyväksyttävästä syystä luvan olla poissa koulusta enintään 3 päivää. Tätä pidemmät poissaolot hyväksyy rehtori. Huoltaja hakee lupaa poissaoloon hyvissä ajoin Wilman lomakkeen kautta.
Ohjeita lomamatkailun varalta
Pääsääntöisesti perhematkailun tulisi tapahtua koulun loma-aikojen yhteydessä. Kuitenkin oppilaalle voidaan huoltajan hakemuksesta myöntää koulusta lomaa myös loma-aikojen ulkopuolelle. Huoltaja on vastuussa oppilaan opinnoista kouluvapaan aikana. Käytännössä menetellään niin, että opettajien kanssa sovitaan loman aikana opiskeltavat asiat. Huoltaja valvoo, että tehtävät suoritetaan. Tukiopetus ei ole tarkoitettu lomamatkailusta aiheutuvien opiskeluvaikeuksien ja opinnoissa jälkeen jäämisen paikkaamiseksi.
Jos oppilas ei poissaolonsa (niin sairauden, lomamatkailun tai muun syyn) vuoksi voi osallistua kokeeseen, hänen tulee varautua siihen, että koe järjestetään hänelle heti, kun hän palaa kouluun. Jos poissaolo tiedetään etukäteen, kokeen suorittamisesta kannattaa sopia asianomaisen opettajan kanssa.


