Hyvää alkanutta vuotta 2026!
Uusi vuosi on aluillaan, ja meillä kaikilla on tavoitteena jotenkin uudistua tai muuttaa tapojamme. Olen kunnanjohtajan roolissa tehnyt tohmajärveläisiin someryhmiin päivityksiä välillä aktiivisesti ja välillä vähemmän aktiivisesti. Ajattelin aloittaa uuden vuoden uudistumalla ja aloittamalla kunnanjohtajan blogin kirjoittamisen.
Pyrin kirjoittamaan blogia silloin, kun minulla on asiaa ja inspiraatiota. Kirjoituksia voi tulla tiuhaan tai sitten harvemmin – aika näyttää.
Tohmajärvellä kuntastrategialuonnos lähti kommentoitavaksi viime vuoden lopulla, ja toivomme siihen ajatuksia kaikilta, joita uusi strategia kiinnostaa. Kuntalaiskyselyyn pääset vastaamaan täällä: https://www.tohmajarvi.fi/-/kuulutus-vastaa-tohmajarven-kunnan-strategiaa-koskevaan-kuntalaiskyselyyn-19-12-2025. Palataan kuntastrategiaan kuitenkin myöhemmin toisessa kirjoituksessa.
Aloitin kunnanjohtajan sijaisena toukokuussa 2021. Tulevana keväänä olen toiminut kunnanjohtajan työssä yhtäjaksoisesti viisi vuotta, ja virassa olen ollut elokuusta 2022 alkaen. Tohmajärven asiat ovat tulleet tutuksi tänä aikana – mutta tutuksi ovat tulleet myös oman maakunnan asiat ja maakunnan kehittämisen kysymykset.
Aloittaessani kunnanjohtajana maakunnan edunvalvonnassa puhuttiin saavutettavuudesta lentäen ja junalla. Samasta saavutettavuuden turvaamisesta puhutaan edelleen, ja tämän puheenparren lisäksi on alettu puhua yhä enemmän myös sähköverkosta – tarkemmin kantaverkosta – sekä sen puutteellisuudesta.
Meidän Pohjois-Karjalassa asuvien mielestä nämä ovat asioita, jotka kuuluvat niin sanottuun peruspakettiin: niiden pitäisi antaa meille samat edellytykset toimia kuin muissakin maakunnissa. Pohjois-Karjala on ainoa maakunta, jonka alueella ei ole 400 kV:n kantaverkkoyhteyttä (400 kilovoltin voimajohtoa). Tällainen yhteys on Suomen korkeinta yleistä siirtojännitetasoa, ja sitä käytetään suuriin siirtomääriin pitkillä matkoilla sekä kantaverkon runkoyhteyksissä.
Tämän puutteen vuoksi maakuntaamme ei ole syntynyt tuulivoimapuistoja eikä suuria aurinkovoimapuistoja samalla tavalla kuin monille muille alueille. Ne toisivat kunnille kiinteistöverotuloja ja ympärilleen myös uusia puhtaan siirtymän investointeja.
Vedetään tilannetta yhteen vielä sen verran, että tässä hieman alle viidessä vuodessa on tapahtunut paljon asioita, jotka ovat vaikuttaneet toimintaympäristöön, jossa kunnanjohtaja työskentelee. On ollut koronakriisi ja uusia tapoja työskennellä, joista moni toimiva tapa on jäänyt pysyväksi – kuten etätyö.
Suurin muutos on ollut Niiralan rajanylityspaikan sulkeutuminen, joka on vaikuttanut merkittävästi tohmajärveläisten arkeen ja erityisesti elinkeinoelämän edellytyksiin. Palautetaan mieleen myös se, että kunnat vastasivat vuoteen 2022 saakka sote- ja pelastustoimen palveluista – ja vuodesta 2023 alkaen niistä ovat vastanneet hyvinvointialueet.
Vaikka toimintaympäristö on muuttunut näiden viiden vuoden aikana todella paljon, leikitellään hetki optimistisella ajatuksella. Pohjois-Karjalaan turvataan maakuntalennot vuoteen 2050 saakka, ja Karjalan rata Joensuusta Imatralle laitetaan kuntoon niin, että Karjalaisen ehtii hädin tuskin avata, kun raiteilla on jo siirrytty Helsingin päärautatieasemalle. Tämän lisäksi Fingrid rakentaa maakuntaan kaksi uutta yhteyttä niin, että eri puolille maakuntaa on mahdollista saada uusiutuvan energian investointeja. Koulutuspaikat on turvattu, ja Joensuussa voi opiskella kaikilla koulutusasteilla myös uusille aloille.
Tämä tilanne on mahdollinen. Olemmehan sanoneet, että kun nämä asiat saadaan kuntoon, lopun hoidamme itse.
Mitä me sitten haluamme – tai mitä me teemme – kun nuo asiat ovat kunnossa? Tai pitäisikö meidän vähentää “sitten kun” -ajattelua jo tänään ja keskittyä voimallisemmin asioiden edistämiseen, joissa on selkeästi potentiaalia ja joihin voimme vaikuttaa?
Pohjois-Karjala menettää väestöään jonkin verran tulevaisuudessa, ja se on ymmärrettävää: meillä asuu ikääntyneitä enemmän, ja syntyvyys on laskenut merkittävästi vuodesta 2010 lähtien. Sekään ei tarkoita sitä, etteikö täällä pärjättäisi tai että asiat olisivat huonommin.
Helsingin Sanomien 4.1.2026 julkaistu essee käsitteli Pohjois-Karjalaa ja toi haasteiden lisäksi esille, että maakunnassa elää silti erityisen tyytyväisiä ihmisiä. Jutussa viitattiin tutkimukseen, jossa lapsuuden maakunta oli tärkein juuri Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tuollainen tulos on maakunnallemme ja sen kunnille valtava mahdollisuus: voimme houkutella maakuntaan asukkaita ja tehdä siitä entistä paremman paikan elää.
Pohjois-Karjalalla on tunnettu brändi. Väheksymättä muita maakuntia, Pohjois-Karjala tunnetaan Suomessa hyvin: “vaihdan farkut verkkarihousuun” -mielikuva elää monessa. Mielestäni meidän tulee tuoda esille maakuntamme vahvuuksia sitkeämmin ja kirkkaammin. Nyt on selkeästi positiivisempaa virettä ilmassa.
Pessimisti sanoo tähän, että kyllähän sitä – jos olisi niitä työpaikkoja. Jotta tänne tulee työpaikkoja, pitää täällä myös viihtyä. Siksi on tärkeää jaksaa tuoda esiin hyviä asioita maakunnastamme.
Vaikka joulu oli vähäluminen, nyt taas hiihdetään. Ja löytyyhän meiltä myös latuja, joilla hiihdetään jo lokakuusta alkaen – koska osaamme ottaa edellistalven lumet talteen. Runsaat vesistöt, kauniit vaarat ja lupsakat karjalaiset ovat osa täällä asuvien arkea. Nuo kaikki ovat asioita, jotka ovat työpaikkojen ja harrastusten lisäksi sitä ekstraa, jota ei joka paikassa ole.
Kirkkaamman viestinnän lisäksi meidän on syytä lisätä kunnianhimoa: harvasta asutuksesta huolimatta voimme tarjota jotakin paremmin kuin toisaalla. Vapaa-ajan palvelujen, kuten ensilumenlatujen, kehittäminen on esimerkki siitä, että niiden perässä voi tulla uusia asukkaita ja matkailijoita.
Otetaan kunnianhimoa myös lähipalveluiden turvaamiseksi ja tavoitellaan ykkössijaa koko Suomessa perusterveydenhuollon saavutettavuudessa. Tavoitellaan sitäkin, että meillä on Suomen liikkuvimmat lapset ja nuoret. Väittäisin, että jo pelkästään noiden asioiden kunnianhimoinen edistäminen lisäisi maakuntamme vetovoimaa merkittävästi ja tekisi Pohjois-Karjalasta houkuttelevamman paikan elää ja yrittää.
Näillä ajatuksilla tehdään hyvien asioiden esiintuomista pitkäjänteisesti ja laaditaan selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita!
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Mikko Löppönen
Tohmajärven kunnanjohtaja